Tänään olen pitäytynyt kuurissa ja hyvin on mennyt. Illalla meinasi tulla vähän nälkä, mutta siitä selvittiin juomalla paljon ja tekemällä ruokaa heti kun tulin töistä kotiin. Töissä teki mieli vetää koko kuuri läskiksi kun pomo rassasi mun hermoja. Ai jumalauta. Akka parkkeerasi hanurinsa viideltä pöydän nurkkaa ja istui siellä puoli yhdeksään asti. Itse aloin kiukuttelemaan seittemän aikaan, siihen saakka katselin menoa hermot jotenkuten kasassa. Muija ihmetteli kun kiukuttelin vielä loppusiivouksen aikaan, arveli että johtuu dieetistä ja sanoi että toivoo etten mä koskaan laihduta. Lupasi se mulle synttärilahjaksi tuota essun jossa lukee vuoden työntekijä. Vittu mikä paskiainen. Noh, onneksi mä pääsen ens kuussa tuolta vaihtamaan paikkaa nyt kun on sopparikin kirjoitettu.

Postissakin kolahti jännittävä kirje. Kaveri jonka kanssa välit on olleet poikki 2,5 vuotta laittoi kirjeen. Kirjoitti kuinka on ikävöinyt ja haluaa olla ystävä. Perjantaina menen käymään kaverin tykönä ja katsotaan päästäänkö taas sopuun ja jutuissa siihen mihin jäätiin. Aikuisiällä tämmöset välirikot on ihan tyhmiä ja ystäviä ei koskaan ole liikaa. Uskon että asiat on korjattavissa. Vooooi halvattu kuinka väsyttää.