Edellisestä kirjoituksesta on kokonainen kesä aikaa. Kesä on mennyt hieman, tuota, vauhdikkaasti kun en ole ajan kulussa pysynyt mukana. Kesäkuussa ajattelin että viikon sisään katsastan auton ja nyt on jo elokuun loppu enkä ole vieläkään katsastanut autoa. Olen saamaton vätys.

Oikeasti olen vaan ollut töissä niin kiireinen etten ole ehtinyt edes ajatella mitään bloggaamista. Lisäksi tuo kolmen kuukauden ikäinen poitsu pitää kiireisenä. Mutta ei mainintaa enempää tähän blogiin poitsusta, poneille on oma blogi jonne ei ruodita näitä asioita joista täällä puhutaan.

Sain kutsun sinne halvatun tähystykseen jossa otetaan koepaloja kohdunkaulalta. Toivon ja rukoilen että ei löydy mitään mistä ottaa koepaloja, mutta pahoin pelkään että sieltä saattaa löytyä vaikka ja mitä ei-niin-mukavaa. Syöpä tässä kai on se kaikista pahin mitä pelätään... Kirjoitin heikkona hetkenä testamentinkin, pitäisi vaan saada siihen vielä kahden todistajan allekirjoitukset että olisi pätevä. Ehkä vaan revin koko paperin.

Kesäkausi on lopuillaan. Käsiin jäi työpaikka, uusi asunto ja ihan huiput kaudenpäätösbileet joissa meinasi tapahtua yhtä sun toista. Naisten saunasta tuli sekasauna, pojat heitti mut järveen ja kiitos uusien rastojeni meinasin hukkua. Olen nyt innostunut hiustenpidennyksistä, tällä hetkellä mulla on violetit rastat takatukassa ja kirjahyllyn päällä on odottamassa kolme punttia kuitupidennystä jolla saadaan tehtyä pikkuletit mun tukkaan. Ihanaa kun on työ jossa saa olla tyyli vapaa hiusten kanssa.

Töissä saanut painaa ihan törkeän pitkää päivää, lauantaina tuli 15 tuntia oltua duunissa. Vieläkin painaa jaloissa. Nukkumaan siis voisin mennä.