Haluaisin hirveästi pukea näitä päässäni vellovia ajatuksia jotenkin sanoiksi, mutta ei niitä voi kai tänäänkään pakottaa. Odotan jo nyt puhelua joka mun pitäisi alkuviikosta saada, veikkaan että sitä puhelua ei koskaan tule. Mutta ei sillä niin väliä. Tai ketä minä huijaan, onhan sillä väliä!

Viikon päästä tähän aikaan olen toivottavasti nukkumassa tai vaihtoehtoisesti hypin seinille. Viikon päästä eli maanantaina 17.10 mulla on aika LOOP-hoitoon päiväkirurgianpoliklinikalle. Keskiviikkona 12.10 mun pitää soittaa sairaanhoitajalle joka tekee mulle puhelinhaastattelun. En kyllä ymmärrä mihin siinä menee vartti, mutta voinhan mä itsestäni jonkun tädin kanssa jaaritella sen vartin. Luultavasti puhutaan siitä että mitä kaikkea en saa tehdä LOOP-hoidon jälkeen heti ja varmaan saan ohjeet miten pitää valmistautua maanantaihin. Aikaa varatessani tuohon LOOPpiin täti muisti monta monituista kertaa mainita että pariin viikkoon operaation jälkeen ei saa mennä uimaan tai olla yhdynnässä. Varmaan piti mua hulluna kun muka-hauskana vitsinä heitin että ai perhana, pitääkö mun kokonaiset kaksi viikkoa olla erossa rakkaista harrastuksistani. Ei ehkä ymmärtänyt vitsiksi koska asiaa piti monta kertaa korostaa. Yritin kyllä selittää että se oli vitsi, mutta kai kun on "nuoresta" henkilöstä kyse niin pitää asia varmistaa. Mun kohdalla ei tuosta yhdynnästä ainakaan ole niin kovaa pelkoa ja järveen / muuten uimaan suuntaan yleensä vain humalassa. Hehee.

Olen rikkonut läppärini Enter-näppäimen. Se lähti tyylikkäästi irti ja nyt se liikkuu erittäin epämiellyttävästi ja ei edes ota jokaista painallusta. Rasittavaa. Huomenna aion jäädä yöpymään Lammille, eli täytyy pakata työvaatteet mukaan niin voin sieltä suoraa suunnata töihin viihtymään - siellä tuskin käy taaskaan alkuviikosta ketään. Pitkä viikonloppu tiedossa, KIITOOOOS.

Eilinen 14h työpäivä painaa sen verran jaloissa ja päässäkin vielä että taidan suunnata nukkumaan.